Nyt alkaa sadonkorjuu

Oon kyllä ylpeä itsestäni! Kasvatin kaikki taimet ihan itse siemenestä. Ja nyt mulla on vihannesta lautaselle.

Kasvihuonekurkkuja on luvassa ihan riittämiin. Ekan poimin aamulla, tuon alimman, joka osuu multaan. Siinä on paria kaveria ihan kyljessä kasvamassa, pian valmiita nekin.

Strategiset mitat: 27 cm, 323 g.

Kesäkurpitsat tuottavat nekin satoa. Toinen katkesi, joten sen loru taitaa olla loppu. En tiedä, miksi ylipäänsä laitoin kesäkurpitsoita, koska en erityisemmin tykkää niistä. Osaan käyttää niitä vain salaattiin, grillata ja uunikasviksenakin oon käyttänyt. Mutta silloin kevättalvella, kait se oli maaliskuuta, iski siemenpusseja katsellessa himo. Hirveä himo ostaa jokaista sorttia pussi. Ja vähän överiksihän se meni. Mutta on niitä vakavampiakin paheita:)

Kesäkurpitsan kukat ovat upeita.

Olen poiminut jo kaksi kesäkurpitsaa. Sen toisen poimin tänään. Tänäään ostin myös vihkon, joka on tarkoitettu satopäiväkirjakseni. Siihen merkitsen omasta puutarhastani poimimani sadon. Idean sain Pauli-papaltani, joka sai pari kesää sitten valtavasti avomaankurkkuja. Määrää ei olisi todeksi uskonut eikä muistanut, mutta päiväkirja sen todistaa.

Digitaalinen vaaka oli myös päivän ostoslistalla sadon punnitsemista varten. Pieni teräsvaaka on mainio - punnitsee kahden gramman tarkkuudella viiteen kiloon asti.

Sato kypsyy ja punnittavaa pukkaa:) Satopäiväkirjan kanssa on mukava muistella talvella takkatulen ääressä kulunutta kesää.