Ei ole Polkan voittanutta! Asia kävi harvinaisen selväksi kesän kuluessa.
Istutin kasvihuoneen seinustoille kahta eri mansikkalajiketta, Polkaa ja Kulkuria. Kulkuri sai hitusen paremman paikankin. Mutta Polka se vaan porskutteli ohi: enemmän marjaa ja maukkaampia. Kumpaakin istutin saman verran, mutta Polka on tuottanut kymmenkertaisen sadon Kulkuriin verrattuna.
Istutuspuuhien aikoihin keväällä pähkäilin, että kummastakohan sitten syksymmällä ottaisin rönsyjä, jos haluaisin laajentaa mansikkamaatani. No sitä ei enää tarvi pähkäillä. Tässä muuten huomaa sen, että ei pitäis olla niin hätäinen. Hiljaa hyvä tulee. Kannattaa seurata kasvua ja tehdä siitä havaintoja kaikessa rauhassa. Kyllä sen huomaa, mikä menestyy ja mikä ei.
Kaikkein iloisin yllätys oli se, että jo heti ekana kesänä olemme saaneet syödä vaivaisesta kymmenestä Polkasta ihan mukavasti. Suosittelen lämpimästi kaikille Polkaa!
Rönsyjä riittää ja vielä oli muutama pieni mansikka kypsynyt pehkojen lomaan elokuun lopulla.
Kävin hakemassa puutarhalta uuden paketin mansikkakangasta. Taidan laittaa samoin tein kaksi riviä. Mansikkakangas on muuten senkin puoleen aivan verratonta tavaraa, että yli jäänet suikaleet voi käyttää istutusten juurelle tukahduttamaan rikkaruohot. Lopuksi peitä mansikkakangas kuorikatteella ja ihastele! Tein istuttamilleni punaherukoille niin, ja tuli hieno! Ja herukat kasvavat eivätkä rikkaruohot vaivaa. Parin vuoden päästä voi halutessaan poistaa mansikkakankaan ja hymistä tyytyväisenä: rikkaruohot ovat kuolleet ikiajoiksi. Mansikkakangas päästää veden ja ravinteet läpi, plussaa sekin.
Tässä olis paikka uudelle mansikkamaalle. Eikö näytäkin hirvittävältä... Viime syksynä puhkoin pistolapiolla nurmikkoon rajat ja 'ruudutin' pläntin, käänsin pikkuruudut nurin ja perkasin ruohon pois about kolmasosasta penkkiä. Keväällä oli tarkoitus jatkaa, mutta homma jäi kasvihuoneprojektin jalkoihin. Ja sittenhän keksin tehdä mansikkapenkit kasvihuoneen kahdelle seinustalle. Mutta nyt olis halu laajentaa ja rönsyjäkin on omasta takaa. Tuota heinikkoa ei voinut ruohonleikkurilla ajella, koska pinta oli niin kokkareinen, joten koko komeus oli niin sanotusti kesannolla.
Ennen syyskuun puoliväliä on rönsyt saatava maahan, jotta ne ehtivät juurtua ennen talvea. Jenkkiläinen ilmantutkimuslaitos, joka tekee pitkän aikavälin sääennusteita, povaa Suomeen pitkää ja lauhaa syksyä. Jos näin on, jos saan kaikki aikomani syystyöt tehtyä ja jos tarmoa on vielä jäljellä, käyn vielä syksyn aikana vatukon kimppuun. Jos edes saisin perattua suurimmat heinäkasvustot pois ja käännettyä maan, niin keväällä olisi helpompi aloittaa.
Viikonloppuna veljeni perheessä oli rippijuhlat. Vein päivänsankarille kiinanastereita - siemenistä esikasvatettuja, koulittuja eli ihan oman puutarhan satoa. Aamuisin kasvihuoneen seinissä on vesihuurua, ja kasvihuonetta täytyy muista tuulettaa riittävästi, ettei homeitiöt tuhoa syksyn satoa.
Istutin kasvihuoneen seinustoille kahta eri mansikkalajiketta, Polkaa ja Kulkuria. Kulkuri sai hitusen paremman paikankin. Mutta Polka se vaan porskutteli ohi: enemmän marjaa ja maukkaampia. Kumpaakin istutin saman verran, mutta Polka on tuottanut kymmenkertaisen sadon Kulkuriin verrattuna.
Istutuspuuhien aikoihin keväällä pähkäilin, että kummastakohan sitten syksymmällä ottaisin rönsyjä, jos haluaisin laajentaa mansikkamaatani. No sitä ei enää tarvi pähkäillä. Tässä muuten huomaa sen, että ei pitäis olla niin hätäinen. Hiljaa hyvä tulee. Kannattaa seurata kasvua ja tehdä siitä havaintoja kaikessa rauhassa. Kyllä sen huomaa, mikä menestyy ja mikä ei.
Kaikkein iloisin yllätys oli se, että jo heti ekana kesänä olemme saaneet syödä vaivaisesta kymmenestä Polkasta ihan mukavasti. Suosittelen lämpimästi kaikille Polkaa!
Rönsyjä riittää ja vielä oli muutama pieni mansikka kypsynyt pehkojen lomaan elokuun lopulla.
Kävin hakemassa puutarhalta uuden paketin mansikkakangasta. Taidan laittaa samoin tein kaksi riviä. Mansikkakangas on muuten senkin puoleen aivan verratonta tavaraa, että yli jäänet suikaleet voi käyttää istutusten juurelle tukahduttamaan rikkaruohot. Lopuksi peitä mansikkakangas kuorikatteella ja ihastele! Tein istuttamilleni punaherukoille niin, ja tuli hieno! Ja herukat kasvavat eivätkä rikkaruohot vaivaa. Parin vuoden päästä voi halutessaan poistaa mansikkakankaan ja hymistä tyytyväisenä: rikkaruohot ovat kuolleet ikiajoiksi. Mansikkakangas päästää veden ja ravinteet läpi, plussaa sekin.
Tässä olis paikka uudelle mansikkamaalle. Eikö näytäkin hirvittävältä... Viime syksynä puhkoin pistolapiolla nurmikkoon rajat ja 'ruudutin' pläntin, käänsin pikkuruudut nurin ja perkasin ruohon pois about kolmasosasta penkkiä. Keväällä oli tarkoitus jatkaa, mutta homma jäi kasvihuoneprojektin jalkoihin. Ja sittenhän keksin tehdä mansikkapenkit kasvihuoneen kahdelle seinustalle. Mutta nyt olis halu laajentaa ja rönsyjäkin on omasta takaa. Tuota heinikkoa ei voinut ruohonleikkurilla ajella, koska pinta oli niin kokkareinen, joten koko komeus oli niin sanotusti kesannolla.
Ennen syyskuun puoliväliä on rönsyt saatava maahan, jotta ne ehtivät juurtua ennen talvea. Jenkkiläinen ilmantutkimuslaitos, joka tekee pitkän aikavälin sääennusteita, povaa Suomeen pitkää ja lauhaa syksyä. Jos näin on, jos saan kaikki aikomani syystyöt tehtyä ja jos tarmoa on vielä jäljellä, käyn vielä syksyn aikana vatukon kimppuun. Jos edes saisin perattua suurimmat heinäkasvustot pois ja käännettyä maan, niin keväällä olisi helpompi aloittaa.
Viikonloppuna veljeni perheessä oli rippijuhlat. Vein päivänsankarille kiinanastereita - siemenistä esikasvatettuja, koulittuja eli ihan oman puutarhan satoa. Aamuisin kasvihuoneen seinissä on vesihuurua, ja kasvihuonetta täytyy muista tuulettaa riittävästi, ettei homeitiöt tuhoa syksyn satoa.
