Kesäkurpitsalava muuttui kasvutunneliksi. Porasin lavan laitoihin reikiä, joihin työnsin 3-millistä rautalankaa. Kaaret ovat noin 40 cm:n välein ja päällä on reikämuovi, joka pysyy paikoillaan puisilla pyykkipojilla. Koska kasvukausi on vasta aluillaan ja yöt ovat vielä viileitä, voisi muovin alle tarvittaessa laittaa harson lämmikkeeksi. Kesäkurpitsat tarvitsevat paljon vettä, joten kosteutta pidättävä muovi auttaa senkin asian suhteen. Se myös päästä läpi sadetta, jota minun puolesta saa tihutella harva se yö - mieluiten keskiyöstä aamuviiteen, kiitos ;)
Näin jossain lehdessä vinkin kasvulavoihin sopivasta 'maalista', jotain Eco Garden käsittelyainetta. Jossain välissä voisin vielä sutaista lavojen sisäpuoletkin tummanruskeiksi, niin näyttäisi huolitetummalta.
Tässä on ollut tuulisia päiviä. Tuuli on ollut välillä navakkaa ja reikämuovi kaarineen on heilunut aika lailla, mutta onneksi pysynyt paikoillaan. Järkevämpää olisi ollut laittaa harso, sillä se on huomattavasti tukevampaa.
Ensimmäisen omenapuun alta on kaavittu pois oksasilppukakut. Istutin rungon ympärille kehäkukkaa ja ulommaksi heittelin ruohonsiemeniä. Uskon, että siitä tulee aivan ihastuttavan näköinen. Lupaan laittaa kuvan tänne, kun ensimmäiset kukat aukeavat. Siemenpussin mukaan siihen menee kaksi kuukautta.
Tällainen verkko piirtyy nyt rusakon verkkokalvolle, kun pitkäkorva katselee kasvimaatani. Pari iltaa sitten kävin viemässä roskat joskus tuossa puolenyön aikoihin. Ja kukas se loikki pihalla kaverinsa kanssa... Mun oli ihan pakko huikkaista niille, että 'mitäs tykkäsitte verkosta?'
Neljäs (tällä erää viimeinen) kasvulava näkyy yllä olevassa kuvassa oikeassa laidassa. Tämä lava onkin hieman isompi kuin aikaisemmat. Kuvassa alhaalla oikealla näkyy pitkä musta pläntti. Siinä pötkötti lautataapeli koko viime kesän. Sammaleinen nurmi kuoli alta, joten kuorin sen pois ja kylvän uuden nurmen tilalle.
Uusi lava ei ole vielä paikoillaan. Sen alta täytyy ensin hieman kaivella kaadettujen omenapuiden juuria. Siinä siis seuraava projekti.
Lopuksi pari kuvaa ruukkukukista: laventelia ja verbenaa.
Tässä on ollut tuulisia päiviä. Tuuli on ollut välillä navakkaa ja reikämuovi kaarineen on heilunut aika lailla, mutta onneksi pysynyt paikoillaan. Järkevämpää olisi ollut laittaa harso, sillä se on huomattavasti tukevampaa.
Tällainen verkko piirtyy nyt rusakon verkkokalvolle, kun pitkäkorva katselee kasvimaatani. Pari iltaa sitten kävin viemässä roskat joskus tuossa puolenyön aikoihin. Ja kukas se loikki pihalla kaverinsa kanssa... Mun oli ihan pakko huikkaista niille, että 'mitäs tykkäsitte verkosta?'
Neljäs (tällä erää viimeinen) kasvulava näkyy yllä olevassa kuvassa oikeassa laidassa. Tämä lava onkin hieman isompi kuin aikaisemmat. Kuvassa alhaalla oikealla näkyy pitkä musta pläntti. Siinä pötkötti lautataapeli koko viime kesän. Sammaleinen nurmi kuoli alta, joten kuorin sen pois ja kylvän uuden nurmen tilalle.
Uusi lava ei ole vielä paikoillaan. Sen alta täytyy ensin hieman kaivella kaadettujen omenapuiden juuria. Siinä siis seuraava projekti.
Lopuksi pari kuvaa ruukkukukista: laventelia ja verbenaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti