Päätinpä vielä kasvattaa karaatin punnuksia häämatkamme kunniaksi. Johanneksenleipäpuun siemen painaa yhden karaatin. Keräsin Capetownista muistoksi läjän näitä veikeitä palkoja. Palko on mainio rytmisoitin - siemenet ääntävät kivasti palkoa ravistellessa ja jokaisella palolla on myös oma saundi. Siemenet ovat visussa tallessa - palko oli niin sitkasta tavaraa, että en saanut itse siemeniä ulos, vaan piti pyytää insinööri hätiin. Ja miehen 'meikkipussista' löytyikin hommaan passelit sivuleikkurit.
Häämatkamme ei suuntautunut sattumalta Etelä-Afrikkaan. Maa on maailman suurin timanttien tuottaja. Ja naimisiin mentäessähän saa timanttisormuksen:) Eli johanneksenleipäpuun siemenillä mitattuna olen reilun siemenen arvoinen vaimo.
Myöhempinä aikoina, kun pilkunviilaus astui kuvioihin, johanneksenleipäpuun siemenen paino ei enää kelvannut painoyksiköksi. Vuonna 1913 otettiin käyttöön metrijärjestelmään pohjautuva karaatti, joka vastaa 0,2 grammaa. En ikinä muistaisi tätä tarinaa, mutta koska minulla nyt on mullassa omat karaattipunnukset tuloillaan, muistan tämän stoorin forever.
Nämäkin komeat puut pääsevät aikanaan viherhuoneeseemme palmukuusien kavereiksi. Siinähän alkaa olla jo Afrikka-osasto hyvällä mallilla:) Puutarhurin on hyvä olla ahkera ja myös optimistinen. Ahkera olen aina osannut olla, mutta optimismissa riittää petrattavaa. Tässähän sitä nyt sinnikkään kuumeen kourissa on hyvä harjoitella.
Nämäkin komeat puut pääsevät aikanaan viherhuoneeseemme palmukuusien kavereiksi. Siinähän alkaa olla jo Afrikka-osasto hyvällä mallilla:) Puutarhurin on hyvä olla ahkera ja myös optimistinen. Ahkera olen aina osannut olla, mutta optimismissa riittää petrattavaa. Tässähän sitä nyt sinnikkään kuumeen kourissa on hyvä harjoitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti